*

MirjamiParant1

Uusi perheenjäsen tulossa - 11 viikkoinen koiranpentu!

Olin jo jonkin aikaa pohtinut pentua. Tunnistin, miten paljon tuleva perheenjäsen hallitsee, koheltaa, pissaa ja järsii.

Paljon.

Kaikesta huolestani huolimatta, päätin kirjoittaa sähköpostia kenneliin, jossa ilmoitettiin yhdestä sijoituspennusta.

Kirjoitin. Ja sain vastauksen. Pentu on nyt 11 kk. Rohkea yksilö.

Menen häntä tapaamaan muutaman päivän kuluttua. Tapaaminen on useimmiten yhtä kuin - tiedätte mitä! Pentu lähtee mukaan. Ei sen kummempaa.

Jos kaikki menee hyvin ja napero tulee perheeseemme. Lähetän kuvia ja kirjoitan tunnelmia. 

Ps.  Matti -kissani on oppinut johtajuutta. On mahdollista, että hän kummastelee tulijaa. Ihmisten tapaan, myös eläimillä on tietoisuus paikastaan perheessä.  Kymmenen ikäinen koirani saattaa olla hämillään, mutta uskon, että ilahtuu raikkaasta tuulahduksesta.

Mielelläni kuulisin kokemuksista, miten ikäkissat, uuden tulokkaan kohdatessaan, ovat reagoineet.

Matti -kissani on hyvin, hyvin varauksellinen. Tosin nyt hyväksyvämpi kuin nuorena. Poika on nyt 9 v.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Hauvahan on mitä riemastuttavin olento.

Meillä on Stanislaw Lemiä siekailematta lainatakseni ns. "suurtaajuusterrieri". En lakkaa ihmettelemästä hauvan edesottamuksia ja yleispätevästi vilpitöntä, välitöntä luonnetta. Luen myös ahkerasti Veikko Huovisen teosta "Kylän koirat", olkoonkin että se sijoittuu koko lailla toisenlaiseen miljööseen, kauas pääkaupungin valoista. Kirjan luettuaan ymmärtää yhtä jos toistakin siitä, minkälaisten filosofisten rakennelmien parissa hauva askartelee.

Hyvin usein suurtaajuusterrierimme katselee televisiosta dokumentteja, niinkin tunnokkaasti ja herkeämättä, että on välttämättä pidettävä tätä muuna kuin sattumana. Uumoilen painotuksensa majailevan renesanssin liepeillä.

Kissat ja koirat - tätä voisi verrata ns. "rauhanomaiseen rinnakkaiseloon", sillä erotuksella ihmisten maailmaan nähden, että se muodostuu helpommin ja säilyy ollen status quo, olettaen kissojen aina pitävän ns. viimeisen sanan.

Yleensä nukkuvat vierekkäin, mutta kissoilla on sitten ne lurjusmaiset hetkensä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kiitos Mikko mainiosta kommentistasi!

Tämä nykyinen koirani on terrieri ja niin on tulevakin. Joskus on pakko sulkea tv tai vaihtaa kanavaa, jos kuvissa esiintyy hänen lajinsa edustajia. Välitön haukunta alkaa ja se ei ole pienen pientä murinaa.

Muutoin, ikääntynyt parsonini on jo päässyt huonoista tavoistaan, kuten matoille pissaamisesta. Tosin, vieläkin, jos olen pidempään poissa, paremmat kenkäni siirrän suosiolla tavoittamattomiin. Aika monien lenkkarieni pohjalliset reissulta palattuani, on olleet riekaleina.

Kissani yleensä nukkuu päivät joko saunan lauteilla tai kirjahyllyn päällä. Yöt hän vaeltelee vielä toistaiseksi ulkosalla. Aamukahvini joudun jakamaan hänen kanssaan. Poika vaatii hellyyshetken, leikittelyn ja keskustelutuokion.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Suomenkielen erikoisuuksia: eläimet aika usein hän ja ihmiset suosiolla se. Se menee kuin luonnostaan meilläkin, pitää keskittyä, että sessittelee ylhäistä kissaneitiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Jos kaikki menee hyvin ja napero tulee perheeseemme."

Se saa siis hänet kotiinsa tuota pikaa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Juha, juuri noinhan se menee:))

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tarja, usein kuulee ihmisistä puhuttaessa käytettävän 'se'. Puhekieli lieneekin arkipäiväistynyt siinä määrin, että 'hän' saattaa kuulostaa jopa ylen hienostuneelta.

Minulle lemmikkini ovat niin tärkeitä, että 'hän' -muoto tulee luonnostaan. Ovathan he erityisasemassa suhteessa muihin eläimiin.

Puhekielessä käytän yleensä eläimistä 'se'.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Englannin kielessä käyetään lemmikkieläimistä ilman muuta sanoja "he" tai "she". Kuulostaisi oudolta "it" -sanan käyttö.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #6

Englantilaiset ilmeisimmin arvostavat lemmikkejään suomalaisia enemmän.

Olisikin mielenkiintoista tutkia, miten eri maissa lemmikkejä kutsutaan. Voisin olettaa, että amerikkalaiset ovat eniten 'hurahtaneita' lemmikkeihinsä. Bongasin Floridassa käydessäni erityisiä lemmikkien vaateputiikkeja, joita en ainakaan vielä ole meillä tavannut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Kiinassa ei tarvitse miettiä tuota pronominia, koska on olemassa vai yksi sana englannin sanoille "he/she/it". Ovat siis suomen puhekielen linjoilla - kaikkea kutsutaan "se"-sanalla.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #9

Helpottaa elämää, kun ei tarvitse valita. Ainakaan ei loukkaa ketään, ei aiheuta mielipahaa eikä muutakaan pohdintaa.

Mahtavatko kiinalaiset vielä syödä koiran lihaa? Joissain Aasian maissa kaiketi tuota, meidän kulttuurillemme kauhistuttavaa tapaa, saattaa esiintyä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Koiran lihan syönti ei ole kovin yleistä Kiinassa, mutta joissain ravintoloissa sitä tarjotaan. Itse olen syönyt kerran Pekingissä. Shanghaissa sen sijaan olen hiukan kaupungin ulkopuolella käynyt ravintolassa, jossa kaikki ruoka oli elävänä häkeissä tai akvaarioissa eteisaulassa ja siellä piti osoittaa sormella mitä haluaa syödä. Myös märkäsilmäisiä koiran pentuja oli muutama kappale. En syönyt niitä silloin.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #12

Voisiko tuohon sanoa lakonisesti, että 'maassa maan tavalla'!

Karulta kuulostaa tuo häkissä oleva elävä ravinto. Ei siitä sen enempää.

Ilmeisimmin koiria pidetään Kiinassakin jo lemmikin asemassa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Lemmikit ovat iiihaaniia, joten ei varmaan paljon haittaa hänittely. Sitä paitsi joka maassa varmaan puhekieli eroaa kirjakielestä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lapseni ovat käytännössä puoliksi akitalauman kasvattamia, kuten Japanin maaseudullakin tapana on. Asiaa trkemmin tuntemattomille kerrottakoon, jotta akita inu käyttäytyy hyvin sudenomaisesti, ts. lauma kasvattaa pennut yhdessä. Ovat kuulemma tyytyväisiä kasvatukseensa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pekka, kuulostaa hyvältä! Akita on hieno rotu.

Ylipäätään koirat tuovat lapsiperheille hyvän kasvualustan, turvan, leikin, vastuun ja ilon.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Joo, ja neljällä lapsella oli yhteensä yksi korvatulehdus, eikä kellään ole mitään allergioita, kaikki ovat suunnilleen syöneet kennelissä koirien seassa samaa safkaa.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset